Safariretki: Serengeti-Ngorongoro

Talolle saapui aamulla varhain meidän safariauto, johon pakattiin kaikki tavaramme. Koska tulisimme yöpymään telttailualueella, pakkasimme mukaan teltat ja makuupussitkin. Mukaamme lähti myös kokki joka valmisti koko reissun ajan meille maukkaat ruuat, sekä sunnuntain eväslaatikot. Auto kun saatiin pakattua lähdettiin ajamaan kohti Serengetin luonnonpuistoaluetta.
Matka oli pitkä, tie pomppuinen ja mutkainen. Lämpömittarikin hipoi lähes kolmeakymmentä.
Ainoa mikä mielessä oli "muista juoda!" ja "nähdäänköhän me OIKEASTI norsuja?".

Matkalla Serengetiin ajettiin Ngorongoron alueen ohitse.

Pysähdyttiin jalottelemaan ja ottamaan kuvia Ngorongorosta "ylhäältä" käsin.

Ngorongoro

Ryhmärämä matkalla Safarille

Matka jatkui kohti Serengetiä ja toiveet eläinten näkemisestä heti ensimmäisenä päivänä kasvoi.
Jo ennen leirintäalueelle pääsyä päästiin näkemään niitä isokorvasia kärsällisiä elukoita, elefantteja!
Lauma käveli hyvin lähellä safariautomme perässä pidemmänkin. Koska nämä suloisuudet ovat oikeasti melko vaarallisia, ei heitä voinut jäädä silittelemään! 

Molemmat yöt vietimme Serengetin telttailualueella. Nukuimme teltoissa makuupusseissa, eli kunnon retkimeininki. Itse hölmönä ajattelin, ettei makuupussia tarvitse koska on niin lämmin ja annoin omani, jotta saadaan väkerrettyä meille tyyny. No yllätys! Yö olikin todella viileä, joten minähän palelin aamuun asti!

Serengetin telttailualueelta

Jo ensimmäisenä iltana meitä kehotettiin pysymään teltoissa pimeän tullen, sillä lähistöllä olevat eläimet saattavat liikkua telttailualueella pimeällä ja öisin. Ja kyllähän me kuultiinkin yöllä hyeenoiden ja leijonan ääniä.

Leirintäalueelta

Toisen päivän aamuna tähtäimessä oli Serengetin alue. Aikainen herätys, aamiainen ja eikun bongailemaan eläimiä safariautosta käsin!

Päivän edetessä safarilla huomasimme ettemme suinkaan ole ainoita retkeilijöitä automme kanssa.

"Leijonaa mä metsästän..."

Koska wc:tä ei safarilla ollut, eikä autosta saanut ulkopuolelle poistua, piti wc-reissut tehdä joko leirintäalueella, taukopaikalla tai niin kuin me tehtiin "äkkiä vikkelästi auton takana niin ettei kukaan huomaa", lukuunottamatta viereisessä lammikossa köllöttäviä virtahepoja sekä taustalla olevia villieläimiä.

Nauruhan siinä tuli.

Lounastauolla pysähdyimme paikkaan jossa pääsi tutustumaan safarieläimiin ja niiden historiaan, jalan jälkiin kuvien ja oppaan kerronnan avulla.
 

Kierroksella näimme myös erilaisia kallioissa olevia jälkiä, jotka eläimet ovat vuosien mittaan aiheuttaneet.

Evästauon jälkeen autokuskimme sai jännittävän idean, haluaisimmeko kokeilla ajaa safariautolla?
NO MIKÄ ETTEI! Itse en omista ajokorttia tai tiedä mikä poljin on mikäkin, saatikka osaa ajaa "väärän puoleista" liikennettä, safariautoa tai osaa ajaa Afrikan maastossa.. kääk!
Ei muuta kun pomppu kuskin paikalle ja menoks! (onneksemme lähettyvillä ei ollut muita autoja!).

Itseäni lähinnä nauratti kytkimen, jarrun ja kaasun etsiminen ja paikkojen unohtaminen.
Muita autossa olijoita ilmeisesti enemmänkin kauhistutti minun hulluus! :D

vasemmallako?

vai oliko se sittenkin oikealla?

Hauskaahan se oli!

 

Jes, mä ajoin autoa Afrikassa

Kolmantena päivänä ajoimme Ngorongoron alueelle.
Jo matkalla näimme eläimiä, samoja kuin edellisenä päivänä sekä muutamia uusia.

Flamingoja kaukana pieninä pisteinä

Kolmannen päivän lounastauko oli Ngorongorossa paikassa jota kutsutaan nimellä Eden.

Eden

Henna ja minä

Edenistä lounas syötyämme ja hetki huilattuamme matka starttasi kohti kotia Moshia, jossa meitä odotti valmiiksi lämmitetty tansanialais-suomalainen sauna, sekä kylmät juomat ja illallinen!